« Takaisin

Minna, Erja ja Donna; Jenni ja Tyyne sekä Laura, Susanna ja Vihtori kisoissa Sata-Hämeellä 25.5.06

Aamu alkoi aikaisin, herätys kuuden maissa, ylös, syömään ja tallille hevosia laittamaan. Onneksi oli kisakamat laitettu valmiiksi jo edellisenä iltana, niin ei tarvinnut niitä enää aamulla laittaa. Hevosille aamuruuat ja buunaus käyntiin. Edes Donnan kanssa ei lastauksessa ollut ongelmaa, ja kuin vanha konkari neiti asteli autoon. Kahdeksan jälkeen pääsimme lähtemään kohti Hämeenkyröä, kun hevosten rokotustodistuksetkin löytyivät mukaan!

Paikan päällä oli jo aika tohinat, ja mentiin porukalla ilmoittautumaan. Toimitsija raukoilla ei ollut taskulaskinta, niin lyhyttä matikkaa ja sormia apuna käyttäen saatiin maksut maksettua. Hevoset porukalla kuntoon, ja lähdimme tutustumaan ensimmäisen luokan, eli 70 cm, rataan. Rata tuntui aluksi mahdottomalta muistaa, ja kamalalta sen lisäksi, paljon suhteutettuja. Yritettiin Susannan kanssa edes näyttää osaavilta, ja
oikein mittailimme välejä, sain aina muka metrin enemmän, kun on siunattu lyhyet jalat.

Kun rata oli painettu kaaliin, oli verryttelyn vuoro, joka tapahtui
maneesissa. Tyyne oli ainakin ihan into piukeena, ja pukkaili ilosta aina välistä, mutta käyttäytyi muuten kiltisti. Vahantalaisista ensimmäisenä starttasi Minna ja Donna, harmittava kielto toiselle esteelle (johon aurinko sai aikaan pelottavia varjoja), jonka jälkeen sujui hienosti. Kelpo esitys ensimmäisiksi ulkopuolisiksi kisoiksi. Seuraavana, heti Minnan jälkeen oli Lauran ja Vihtorin vuoro. Alku näytti lupaavalta, mutta este numero kaksi koitui varjojensa kanssa Lauran ja Vihtorin kohtaloksi, harmi, Vihtorikin oli niin pirteän ja halukkaan näköinen. Seuraavana olikin minun ja Tyynen vuoro. Aloitus meinasi mennä plörinäksi, juuri kun
lähtölinja oli ylitetty, päätti likka hieman pukkailla, mutta pääsimme vielä kunnialla ensimmäisen esteen yli. Loppu sujui melkein kuin tanssi, tuloksena puhdas perusrata ja uusinta. Mainio Tyyne! Erja ja Donna starttasivat luokan loppupäässä, rata oli tasainen ja hyvä, muistaakseni puhdas alusta aivan loppuun saakka, ekoiksi kisoiksi hieno suoritus niin kuin Minnallakin. Luokan vihoviimeisenä starttasi Susanna Vihtorilla, ja nyt Vihtori ei pelännyt mitään varjoja, vaan muina miehinä hyppäsi puhtaan
perusradan ja uusinnan. Saaran kanssa jutusteltiin vähän kauempana, kun kaiuttimista kajahti tuloksia. "Jenni sä sijoituit, äkkiä kyytiin" oli Saaran kommentti samalla kun kiskoin hanskoja käteen ja kipusin Tyynen selkään ja kipitin kohti palkintojen jakoa. Kuudes sija 70cm luokassa oli melkein kuin voitto, tiesinhän minä että Tyyne meni loistavasti, mutta että näin hyvin. Oli kyllä hymy herkässä, ja Tyynelläkin oli mukavaa vielä
kunniakierroksella, takapuoli lensi taas siihen malliin, ilosta tietenkin.

Ei malttanut jäädä hyvää suoritusta haaveilemaan, kun oli vielä yksi luokka edessä. Jätin Tyynen Saaran hoiviin ja Annun kanssa käveltiin rata yhdessä läpi ja hiottiin taktisia kuvioita ;)! Tarpeeksi puolipidätteitä, ja ulkoavut. Maneesissa muutama verryttelyhyppy, ja ensimmäisen 80cm radan startin odottaminen sai alkaa. Muutaman ratsukon suorituksen katselin ja muistelin samalla rataa ja sen oikkuja. Sitten oma nimi kajahtikin jo
kovaäänisistä. Ensimmäinen hyppy oli surkea, mutta sitten rullasikin, ja rullasi hyvin! Ei ensimmäistä ongelmaa perusradalla, uusinnan kolmanneksi viimeisellä esteellä lähti oikea jalustin, ajatukset menivät vain niin että jos se ei löydy jalkaan, niin menen sitten ilman. No löytyi se juuri muutamaa askelta ennen toiseksi viimeistä estettä ja uusintakin puhtaasti loppuun asti, ja kamala kehuminen, Tyyne oli ylittänyt itsensä ja minut, ja varmasti kaikki muut aivan totaalisesti olemalla niin hieno. Loppukäynnit ja kotiinlähtö voisi alkaa. Tyyneä hoidellessa Saara taas kipittää paikalle ja kimittää että "Jenni, sä sijoituit taas, mee
palkintojenjakoon". Tyyne räjäytti pankin, sijoituimme kuudensiksi myös ensimmäisessä 80cm luokassamme. Niin hieno tamma!

Kotiin päästyämme laitettiin yhteistuumin kamoja kasaan ja siivoiltiin heppa-auto. Kiitoksia kaikille kivasta ja onnistuneesta päivästä. Erityiskiitos Saaralle, joka jaksoi roikkua Tyynen narun päässä, ja Annulle joka jaksaa aina vaan kuskata meitä paikasta toiseen!

-jenni-